Kaikki aiheet: Pyhtää

Itäkirkonkylän keskiaikaisen kirkon seinillä on maalauksia, jotka kalkittiin uskonpuhdistuksen aikaan piiloon ja jotka on myöhemmin saatu taas esiin. Kirkko kertoo paljon Pyhtäästä: pitäjä on vanha, ja sen vaiheet ovat kulkeneet käsi kädessä rajan kanssa. Kun raja vedettiin Kymijokea pitkin, se halkaisi pitäjän kahtia, ja Ruotsin puolelle jääneestä osasta tuli Ruotsinpyhtää.

Pyhtää on Suomen itäisin kaksikielinen kunta ja Kymenlaakson ainoa, vaikka suurin osa asukkaista puhuu suomea. Kunta sijaitsee mantereella kokonaan Kymijoen suuhaarojen välissä, ja Pyhtäänhaara virtaa alusta loppuun sen alueella. Pohjoisessa laajat suot kuuluvat Valkmusan kansallispuistoon, etelässä saaristo jatkuu Munapirtistä Kaunissaareen ja ulkosaaret ovat Itäisen Suomenlahden kansallispuistoa. Saarelan suojelualue, Vapaussodan muistomerkki ja Teemu Pukin puisto ovat tuttuja paikkoja kylissä liikkuvalle.

Perinteisiksi pitäjänruoiksi on nimetty lohikeitto, suolasilakat ja klimppisoppa. Lohikeitto meren äärellä kesäpäivänä on Pyhtäätä parhaimmillaan.