Kaikki aiheet: Nurmes

Joulun alla Nurmes täyttyy konserteista ja lauluista: se on julistautunut ensin Suomen ja sitten koko Euroopan joululaulukaupungiksi. Laulun takana on pitkä ja välillä ankara historia. Kun Nurmes ensi kerran mainittiin asiakirjoissa, siellä asui ortodoksikarjalaisia, ja kun seutu siirtyi Ruotsille, tilalle muutti luterilaisia Savosta ja Kainuusta. Pappi Lauritsa Laurinpoika Hallitius johti talonpoikia ruptuurisodassa, myöhemmin talonpojat karkottivat veronvuokraajat, ja Korpi-Jaakkona muistettu kirkkoherra Jakob Stenius opetti seurakuntalaisiaan viljelemään soita. Suomen sodassa sissipäällikkö Olli Tiainen piti venäläiset loitolla.

Nurmeksen tekee omanlaisekseen sen karjalainen perintö. Keskustan ydin on harjulla Nurmesjärven ja Pielisen välissä, ja nimikin juontuu karjalan sanasta nurmi, rantaniitty. Bomban talo ja Bomban Kalevalakylä vaalivat karjalaista rakennus- ja ruokaperinnettä, ja Suomen ensimmäinen karjalan kielen kielipesä aloitti juuri täällä. Ikolan museo, Kötsin museo ja Elias Lönnrotin patsas kertovat lisää seudun vaiheista.

Jos sinä olet laulanut joululauluja Nurmeksen joulukonsertissa tai kävellyt harjua pitkin kotiin pakkasillassa, tämä kartta on sinun.