Kaikki aiheet: Kuhmo

Kuhmon torilla seisoo Laukunkantaja, patsas, joka muistuttaa Vienasta ja Venäjältä saapuneista kauppamiehistä. Heille Kuhmo oli autonomian aikana kauppatie ja paikka, jossa tavarat vaihtoivat omistajaa. Samoja polkuja kulki Elias Lönnrot runonkeruumatkoillaan, ja osan Kalevalan toimitustyöstä hän teki juuri täällä.

Kuhmon erityispiirre on raja. Kaupungin itäraja on vanhinta yhä voimassa olevaa Suomen ja Venäjän välistä rajaa, ja rajapitäjänä Kuhmo on kokenut sotien kovuuden monta kertaa. Kerran asukkaat solmivat naapuriensa kanssa jopa oman rajarauhan hallitsijoilta kysymättä. Seutu on yksi Suomen erämaisimmista: vesistöt aukeavat joka suuntaan, ja kaakossa rajan tuntumassa on Ulvinsalon luonnonpuisto. Kivikautinen asuinpaikka kertoo, että ihmisiä on elänyt täällä jääkauden jälkeisistä ajoista asti, ja saamelaisten jäljet näkyvät yhä paikannimissä. Tuupalan museo ja Ikolan pappila kantavat myöhempien vuosisatojen tarinaa, ja Lentuan rannalla Akseli Gallen-Kallela vietti häämatkaansa maalaten.

Laukunkantaja on osuva kuva Kuhmosta: kulkija, joka kantaa selässään kaiken tarpeellisen ja jatkaa matkaa. Sellaisen kartan pukee mielellään päälleen.