Kaikki aiheet: Aura

Aura on saanut nimensä kahdesta asiasta: kunnan halki virtaavasta Aurajoesta ja kartalta, jolla kunnan rajat piirtävät auran muotoisen kuvion. Vanha nimi Prunkkala elää yhä kirkonkylän historiassa, mutta nykyinen Aura syntyi, kun rautatieasema avattiin ja sen ympärille kasvanut asemanseutu yhdistettiin Prunkkalaan omaksi kunnakseen.

Aurassa erityistä on se, mitä siellä ei ole: kunnassa ei ole ainuttakaan järveä, ja pinta-alaltaan se on Manner-Suomen pienin kunta, joka ei käytä kaupunki-nimitystä. Aurajoki jakaa maiseman kahtia. Idässä maasto on mäkistä moreenia, lännessä alavaa savimaata ja peltoa. Luoteessa kunta kapenee kärjeksi, joka ulottuu Kuhankuonon rajapyykille ja Kurjenrahkan kansallispuistoon. Mikael Piimäsen johdolla rakennettu kirkko ja sitä vanhempi kellotapuli ovat kirkonkylän vanhinta kerrosta.

Sisupuisto on tuttu kohtaamispaikka keskustassa. Kun Aurassa kasvanut katsoo kuntansa karttaa, siinä näkyy auran muoto, joen mutkat ja lapsuuden koulutiet, ja moni tunnistaa siitä heti oman kotinsa.